Presidentti Rafael Correa voitti uuden perustuslain ja pyrkii vakiinnuttamaan sisäisen vakauden
Correa ryhtyi välittömästi vauhdittamaan talouskasvua ja kitkemään korruptiota maan poliittisesta järjestelmästä. Huhtikuussa 2007 järjestetyssä kansanäänestyksessä äänestäjät hyväksyivät ylivoimaisesti hänen vaatimuksensa perustuslain uudelleen kirjoittamisesta. Hän toivoi, että uusi perustuslaki heikentäisi kongressia, jota on kutsuttu taitamattomaksi ja korruptoituneeksi. Correan arvostelijat syyttivät häntä siitä, että hän yrittää lujittaa valtaansa muistuttaen Venezuelan presidenttiä Hugo Chavezia. Syyskuussa 2008 64 prosenttia äänestäjistä hyväksyi uuden perustuslain, joka lisäsi presidentin valtaoikeuksia ja antoi Correalle mahdollisuuden asettua ehdolle vielä kahdelle peräkkäiselle kaudelle.
Maaliskuussa 2008 Kolumbian joukot tunkeutuivat Ecuadorin alueelle ja tappoivat FARC:n kapinallisjohtajan Ral Reyesin ja 20 muuta kapinallista. Vastauksena Venezuela ja Ecuador katkaisivat diplomaattisuhteet Kolumbiaan ja lähettivät joukkoja Kolumbian rajoille, vaikka molemmat maat kiistivät kaikki yhteydet FARCiin. Pyrkiessään rauhoittamaan näiden kolmen maan välistä diplomaattista jännitettä Amerikan valtioiden järjestö hyväksyi päätöslauselman, jossa todettiin, että Kolumbian hyökkäys Ecuadoriin oli suvereniteetin loukkaus. Nicaragua katkaisi 6. maaliskuuta diplomaattisuhteet Kolumbiaan osoittaakseen yhtenäisyyttä Ecuadorin presidentin Rafael Correan kanssa. Maaliskuun 7. päivänä 2008 Dominikaanisessa tasavallassa pidetyssä huippukokouksessa Kolumbian, Ecuadorin, Venezuelan ja Nicaraguan johtajat lopettivat diplomaattisen kiistansa Kolumbian hyökkäyksestä Ecuadoriin.
Syyskuussa 2010 poliisit, jotka protestoivat Correan suunnitelmaa lakkauttaa palkkiot ja pienentää muita poliisivoimien etuja, ampuivat kyynelkaasua presidenttiä kohti, minkä jälkeen he pitivät häntä vangittuna sairaalassa yli 12 tuntia. Erikoisjoukot pelastivat hänet, mutta viisi ihmistä kuoli operaatiossa ja lähes 40 loukkaantui. Correa syytti upseereita vallankaappausyrityksestä ja julisti poikkeustilan.
Kymmenen perustuslakimuutoksen paketti, jossa käsitellään oikeuslaitoksen ja tiedotusvälineiden uudistuksia, meni äänestykseen 7. toukokuuta 2011. Presidentti Rafael Correan ”Kyllä”-kampanja voitti kaikki kysymykset keskimäärin hieman yli 47 prosentin kannatuksella. Correa väitti, että kansanäänestyksiä tarvittiin poliisin tukemiseksi ja korruptoituneiden ja epäpätevien tuomareiden poistamiseksi; vastustajat sanovat uudistusten olleen presidentin vallanhakuista toimintaa.
Correa armahti neljä henkilöä kunnianloukkausjutussa
Presidentti Correa armahti helmikuun 2012 lopussa kolme sanomalehden johtajaa ja yhden kolumnistin kunnianloukkausjutussa. Armahdus pyyhki pois kolmen vuoden vankeustuomion ja 42 miljoonan dollarin sakot miehille ja El Universolle, maan johtavalle oppositiosanomalehdelle. Correa sanoi armahduksen jälkeen antamassaan lausunnossa: ”Vääränlainen lehdistö on voitettu”. Armahdus tuli kuukausia sen jälkeen, kun Correa oli haastanut El Universon oikeuteen. Oikeusjuttu koski kolumnistia, joka syytti häntä siitä, että hän määräsi joukkoja tulittamaan sairaalaa kansannousun aikana syyskuussa 2011. Correa kiisti antaneensa käskyn. Tuomioistuin ratkaisi asian hänen edukseen.
Correa, joka on taistellut tiedotusvälineitä vastaan virkaanastumisestaan lähtien, väittää taistelevansa tiedotusvälineitä vastaan, jotka suosivat yrityksiä ja ihmisiä, jotka omistavat mediayhtiöitä. Samaan aikaan ihmisoikeusryhmät sanovat, että Correa käyttää asemaansa vaientaakseen hallitukseensa kohdistuvan kritiikin.
Ecuador myöntää turvapaikan Julian Assangelle
16. elokuuta 2012 Ecuador ilmoitti myöntävänsä poliittisen turvapaikan WikiLeaksin perustajalle Julian Assangelle. Assange oli hakenut turvaa maan suurlähetystöstä Lontoossa päätöstä odotellessaan. Päätös kiristi entisestään Ecuadorin ja Britannian välisiä suhteita. Ilmoitusta edeltävänä iltana ulkoministeri Ricardo Patio kertoi, että brittiviranomaiset olivat uhanneet tunkeutua Ecuadorin suurlähetystöön. Vastauksena uhkaukseen Patio sanoi: ”Emme ole Britannian siirtomaa”. Turvapaikkailmoituksen aamuna presidentti Correa twiittasi tämän viestin henkilökohtaisella Twitter-tilillään: ”Kukaan ei terrorisoi meitä!”
Patio ilmoitti turvapaikasta lehdistötilaisuudessa, jossa hän sanoi: ”Ecuadorin hallitus, uskollisena perinteelleen suojella niitä, jotka hakevat turvapaikkaa sen alueelta tai sen diplomaattisista edustustoista, on päättänyt myöntää Julian Assangelle diplomaattisen turvapaikan.” Patio lisäsi, että Assangea voisi odottaa kuolemantuomio, jos hänet tuomittaisiin Yhdysvalloissa. Britannia hylkäsi edelleen pyynnön Assangen siirtämisestä Ecuadoriin Lontoon suurlähetystöstä. Britannia piti kiinni oikeudellisesta velvollisuudestaan luovuttaa Assange Ruotsiin. Ruotsissa Assange oli edelleen etsintäkuulutettuna seksuaalista hyväksikäyttöä koskevien syytösten vuoksi.
Presidentti Correa aloittaa kolmannen kautensa
Presidentti Rafael Correa aloitti 24. toukokuuta 2013 kolmannen kautensa. Correan kolmas kausi alkoi hänen suosionsa ollessa erittäin korkealla ja yli kahden kolmasosan enemmistöllä kongressissa. Correalla oli käytettävissään myös vakaa talous sekä heikko ja jakautunut oppositio.
Correa valittiin uudelleen helmikuussa 2013, jolloin hän sai kolme kertaa enemmän ääniä kuin lähin kilpailijansa. Ecuadorin nykyisen perustuslain mukaan hän ei voisi asettua ehdolle toiselle kaudelle.
Katso myös Tietosanakirja: Ecuador .
National Institute of Statistics and Census (INEC) (Vain espanjaksi) www.inec.gov.ec/ .
U.S. State Dept. Country Notes: Ecuador