Selitämme, mitä porvaristo on, miten se on syntynyt ja millaisia arvoja sillä on. Lisäksi, mitkä ovat sen yleiset piirteet ja esimerkit.
Mikä on porvaristo
Käsitteellä porvaristo viitataan tavallisesti varakkaaseen, omaisuutta omistavaan, kapitalistiseen keskiluokkaan, vaikka termiä voidaan käyttää vaihtelevin vivahdealuein poliittisessa filosofiassa, taloustieteessä, sosiologiassa ja historiassa. Termi, samoin kuin yhteiskuntaluokka, johon sillä viitataan, on vaihdellut aikojen kuluessa sen jälkeen, kun se ilmestyi myöhäiskeskiajalla.
Esimerkiksi kapitalistiseen järjestelmään kriittisesti suhtautuvalle marxilaiselle koulukunnalle porvaristo edustaa yhteiskuntaluokkaa, joka koostuu omistajista, tuotantovälineiden omistajista, jotka elättävät itsensä riistämällä proletariaatin (työväenluokan) työtä. Nykyään termiä voidaan käyttää halventavasti: ”loisporvaristo”, ”riistoporvaristo” jne.
Näihin yhteiskuntakerroksiin kuuluvia henkilöitä kutsutaan ”porvaristoksi”, ja he liittyvät suoraan teollisten yhteiskuntien taloudelliseen valtaan.
Vrt. myös: renessanssi.
Käsitteen porvaristo alkuperä
Käsitteet porvaristo ja porvaristo ovat peräisin keskiajalta, jolloin niillä viitattiin ”burghien” asukkaisiin: keskiaikaisten kaupunkien uusiin osiin, joissa vallitsi tämä kauppias- ja keskiluokka, jolla ei ollut aatelisarvoja (kuten aristokratialla) mutta jonka elintaso oli huomattavasti talonpoikaisväestön elintasoa parempi.
Porvariston synty
Porvariston laajeneminen ja valtaistuminen oli avainasemassa siirryttäessä feodaalisesta järjestelmästä moderniin. Porvarit eivät olleet minkään feodaalisen herran alaisia, vaan he olivat luokka, joka keräsi rahallista varallisuutta ja nousi pian uudeksi, papistosta ja aristokratiasta riippumattomaksi vallankäytön elementiksi.
Todellakin monet köyhtyneet aristokraatit risteyttivät perheensä varakkaiden porvarien kanssa pelastaakseen suvunsa taloudellisesti ja jakoivat näin sukujuurensa aateliston suurten plebeijalaisten kauppiaiden kanssa.
Ajan myötä rahasta tuli paljon arvokkaampaa kuin aatelisarvonimistä, kun markkinat kasvoivat, tieto demokratisoitui ja feodaalinen kastijärjestelmä romahti absolutismin mukana.
Korkea ja matala porvaristo
Erottelu tehdään yleensä erilaisten porvarien, kuten kaupunki- ja maaseutuporvariston, mutta ennen kaikkea korkea- ja matalaporvariston välillä:
- Korkea porvaristo. Koostuu suurkapitalisteista ja massatuotantovälineiden omistajista, tunnetaan myös nimellä ”high society”, luonteeltaan eksklusiivinen ja uusaristokraattinen.
- Alempi porvaristo. Koostui pienistä teollisuusmiehistä ja kauppiaista, paljon vaatimattomammista ja kansanomaisemmista.
Porvarilliset vallankumoukset
Porvarillisiksi vallankumouksiksi kutsutaan niitä syvällisiä muutosprosesseja, joita tämän yhteiskuntaluokan esiinmarssi ja voitto merkitsivät länsimaille. Ne sijoittuvat historiallisesti yleensä 1700-luvulle, jolloin alkoi raju vallankumouksellinen sykli, joka teki lopun absolutismista kansannousujen ja uuden, feodaalisista arvoista vapaan yhteiskunnan luomisen kautta. Täydellinen esimerkki tästä on Ranskan vallankumous vuonna 1789.
Tällaisessa uudessa järjestyksessä finanssi- ja teollisuusporvaristo, jotka omistivat kauppareitit ja tuotantovälineet, nousivat uudeksi valtakerrokseksi.
Lisää: Porvarilliset vallankumoukset.
Porvariston merkitys
Porvaristo, kuten sen historiallisesta roolista keskiajan ja uuden ajan välisenä aikana käy ilmi, oli tärkeässä asemassa artikuloitaessa uusia arvoja ja uusia elämänfilosofioita, jotka korvasivat keskiaikaiselle yhteiskunnalle tyypilliset feodaaliset ja uskonnolliset arvot.
Vaikka heitä syytettiin valtaan taipumisesta, he syrjäyttivät Ancien Régime -järjestelmän ja mahdollistivat sellaisen yhteiskuntajärjestyksen syntymisen, jossa keskityttiin enemmän varallisuuden määrään kuin alkuperän aatelisuuteen.
Porvariston ja aristokratian erot
Aristokratia oli feodaalijärjestyksessä valtaa pitänyt luokka. Tämän kastin jäsenillä oli yhteinen aatelinen syntyperä, eli he olivat peräisin monarkkiseen vallanpitäjään liittyvien sotilassankareiden taloista, joita pidettiin Jumalan valitsemina johtamaan yhteiskuntaa ja jotka olivat suuria maan ja omaisuuden haltijoita.
Porvaristo sen sijaan ei ollut aatelista syntyperää tai suurta omaisuutta, mutta sillä oli kyky tuottaa ja hallita rahaa, mikä osoittautui loppujen lopuksi vaikutusvaltaisemmaksi tulevassa järjestyksessä.
Porvariston ja proletariaatin erot
Proletariaatti (kapitalistisessa maailmassa) tai talonpoikaisväestö (myös feodaalimaailmassa) koostui yhteiskunnan alemmista luokista, joilla ei ollut mitään muuta tarjottavaa kuin työnsä, voimansa ja kykynsä tehdä työtä.
Keskiajalla he tekivät työtä feodaaliselle herralle, joka vastavuoroisesti suojeli heitä, huolehti paikallisesta oikeudenhoidosta ja jakoi heidän kanssaan heidän vaivannäköjensä hedelmät.
Nykykapitalismin aikakaudella proletaarit työskentelivät porvaristolle, joka omisti tuotanto- ja markkinointivälineet: tehtaat, maatilat, kaupat jne.
Porvarilliset arvot
Yhteenvetona Ranskan vallankumouksen tunnuslauseessa: ”Vapaus, tasa-arvo, veljeys”, porvariston yhteiskuntaan tuomat arvot (1700-luvun valistusajattelun ja tietosanakirjallisuuden kautta) ehdottivat radikaalisti erilaista maailmaa, jossa vapauden, edistyksen, innovaation, yksilöllisyyden, työnteon ja tasa-arvon ajatukset olivat keskeisiä.
Oikeusvaltio ja sen poliittinen vallanjako (vastoin feodaalista absolutismia), sosiaalinen liikkuvuus (vastoin kastiyhteiskuntaa) sekä kansalais- ja julkiset vapaudet (vastoin kirkollista uskonnollista järjestystä) ja jopa tasavalta ja demokratia ovat kaikki porvarillisen historiallisen voiton seurauksia.
Porvarillinen kohtelu
Kapinallinen porvaristo kukisti aristokratian ja muutti myös vallitsevaa protokolla- ja kohteliaisuusjärjestelmää, sillä aiemmin vain feodaaliherroilla oli sukunimi (todisteena syntyperästään) ja heitä kohdeltiin aatelisnimillä.
Porvarillisten vallankumousten jälkeen syntyi erilaisia yhteiskunnassa demokraattisesti jaettuja käsittelyjä, kuten ”kansalainen” (Ranskan vallankumouksen aikana) tai monsieur (”monsieur”: ”herrani”) ja muita variantteja, kuten ”don” (latinan dominus-sanasta eli ”herra”).
Gentrifikaatio
Porvarit määräsivät kulttuurinsa taiteeseen, moraaliin, etiikkaan, tapoihin ja käytöstapoihin. Nämä nykyaikaiset arvot kuitenkin muuttuivat ajan myötä ja muuttuivat yhä löyhemmiksi, kun porvaristosta tuli länsimaisen yhteiskunnan uusi konservatiivinen valta-asema ja kun työväenluokan ja proletaarien vallankumoukselliset liikkeet alkoivat horjuttaa porvarillista sosiaalista ja poliittista järjestystä.
Miten lainata?
”Porvaristo”. Kirjoittaja: Julia Máxima Uriarte. Sillä: Caracteristicas.co. Viimeksi muokattu: 21. joulukuuta 2019. Saatavana: https://www.caracteristicas.co/burguesia/. Käytetty: 26. maaliskuuta 2021.