Uutinen Anthony Bourdainin ennenaikaisesta kuolemasta viime vuoden kesäkuussa aiheutti mediakohun ja jätti fanit ympäri maailmaa sisäisen järkytyksen valtaan. Bourdainista oli tullut ikoni bestseller-kirjojensa ja Travel Channelilla ja CNN:llä juontamiensa dokumenttiohjelmien ansiosta. Hän oli ruokaa rakastavien matkailijoiden suojeluspyhimys, ja kuten monet ihmiset, jotka ehkä lukevat tätä, hän tunsi erityistä yhteyttä Japaniin. Tämä yhteys oli niin syvä, että hän kirjoitti kerran, että hän ”valitsisi Tokion heti”, jos hänen pitäisi asua yhdessä kaupungissa loppuelämänsä ajan.
Bourdainin kuoleman traaginen luonne – hän riisti itseltään hengen 61-vuotiaana – toimii surullisena muistutuksena siitä, että pinnalliset välähdykset, joita näemme ihmisistä, kätkevät usein piilevän tuskan varannot. Ei tarvitse olla julkkis, jos haluaa elää elämää kameran ulkopuolella. Valitettavasti nykypäivänä on aivan liian helppoa, että myös ihmisen kuolemaa käytetään hyväksi. YouTube-persoona Logan Paulin ansiosta vuosi 2018 alkoi itse asiassa uudella mediakohulla Japanin väärinymmärretyn ”itsemurhametsän” ympärillä.
Yksi tapa, jolla Bourdainin elämä on saattanut koskettaa japanilaisfaneja, on hänen kahden ohjelmansa No Reservations ja Parts Unknown aiemmat jaksot, joissa hän vieraili muun muassa Osakassa, Hokkaidossa, Tokiossa, Okinawassa, Ishikawassa ja Tochigissa. Jos palaa katsomaan noita vanhoja jaksoja, henkilö, joka herätti muissa matkailijoissa niin rajattoman seikkailun ja löytämisen tunteen, elää edelleen – vaikka muisto hänestä onkin nyt ajoittain melankolian sävyttämä.
Vaikka Bourdain onkin poissa, hänen luovaan henkeensä voi yhä kommunikoida seuraamalla hänen Japanin-matkojensa jalanjälkiä ja avaamalla silmänsä japanilaisen kulttuurin ja keittiön uusille puolille. Jollain tapaa se tuntuu muutenkin sopivammalta kunnianosoitukselta hänen elinikäiselle uteliaisuudelleen tätä maata ja muita maita kohtaan. Sen sijaan, että pohdimme hänen kuolemansa olosuhteita ja masennusta, josta hän on saattanut kärsiä (jos sinä tai joku tuttavasi tarvitsee pelastusrenkaan, lue artikkelimme itsemurhien ehkäisystä Japanissa), alla olevat tiedot pyrkivät juhlistamaan Bourdainin elämää ja rakkautta Japania kohtaan jäljittämällä hänen kokemustensa polkua neljässä paikassa täällä.
1. Bourdain astuu ”kansakunnan keittiöön” Osakassa
Sen lisäksi, että Bourdainin kahden matkailuohjelman jaksoissa tarjotaan erittäin tislattuja annoksia ruokakulttuurista, hän käyttää usein tunnettuja turistikohteita perustavina otoksina, ennen kuin hän uskaltautuu polulta poispäin sananlaskuihin ”tuntemattomiin osiin”. Niinpä hänen No Reservations -jaksonsa Osakasta – jota hän kutsuu ”Japanin kulinaariseksi sydämeksi” – alkaa Dotonborista.
Ensimmäinen paikka, jossa Bourdain syö, on Gosakudon, sushi-urheilubaari, jossa hän näkee, kuinka kovan luokan baseball-fanit hurraavat paikalliselle Hanshin Tigers -joukkueelle omilla huutosanoillaan jokaiselle pelaajalle. Hän rinnastaa Tigersin Boston Red Soxiin ja puhuu sen pitkäaikaisesta kilpailusta Tokion Yomiuri Giantsin kanssa, joka puolestaan on verrattavissa New York Yankeesiin.
Seuraavaksi Bourdain syö manzai-joukkueen (kahden miehen komediaryhmä) seurassa takoyakia (mustekalan nyyttejä) Pizza Ball Housessa. Yhdessä heidän pyrkimyksensä kuidadoreen (itsensä konkurssiin saattaminen ruoalla) johtaa heidät Jiyukeniin, jossa he syövät curryyn sekoitettua riisiä, jonka päällä on raakaa kananmunaa.
Darumassa he polttavat suunsa kushikatsusta (friteeratut liha- ja vihannesvartaat). Bourdain kohtaa pellepelkonsa Kuidadore Tarossa; sen jälkeen he vierailevat alkuperäisessä Kani Dorakussa, joka on mekaanisesta punaisesta rapukyltistään tunnettu mereneläviä tarjoava franchising-yritys. Eeppinen ruokakierros ja Osakan keittiön pikakurssi päättyy okonomiyakiin (suolaiset kaalipannukakut).
Tämän jälkeen jakso poikkeaa Naganoon, jossa Bourdain käy läpi vedenpuhdistusrituaalin Ontake-vuorella ja vierailee Kiso-metsässä, jonka pyhiä sypressipuita käytetään Ise-pyhäkön rituaalisessa uudelleenrakentamisessa. Ennen kuin hän palaa takaisin Osakaan, hän osallistuu Obon-festivaaliin kuuluvaan perheen kotiateriaan ja hautausmaavierailuun.
Loppupuolella Bourdain syö horumonyakia (grillissä paistettuja lehmän ja sian elimiä) lähellä Tsutenkaku-tornia. Jakso päättyy siihen, että hän käy katsomassa Tigersin ottelun Hanshin Koshien -stadionilla.
2. Bourdain vierailee ”Japanin viimeisellä rajalla” Hokkaidolla
Hokkaidoa käsittelevä No Reservations -jakso kuvattiin itse asiassa vain muutama viikko ennen Japanin vuoden 2011 Tohokun maanjäristystä ja tsunamia. Jakso alkaa Sapporon olutpuutarhassa, jossa Bourdain ahmii jingisukania (”Tšingis-kaania”), grillattua lammasruokaa, joka valmistetaan pöydässä isolla, pyöreällä pannulla.
Sen jälkeen hän suuntaa Susukinon neonvalaistuun kaupunginosaan, jossa on joka vuosi esillä Sapporon lumifestivaalien jääveistoksia. Susukinon Ramen Yokocho -kujalla Bourdain syö Sapporon tunnusomaista miso ramenia Aji no Karyu -nimisessä kaupassa.
Muualla Sapporossa Bourdain vierailee kaupungin Keskustukkukaupassa, jossa hän syö uni ikura don – riisikulhoa, jonka päällä on merisiiliä ja lohen mätiä – Wakakoma-nimisessä ravintolassa. Tämä kuulostaa luultavasti paljon ruokahalua herättävämmältä kuin kalan spermapussit, mutta Bourdain ei ole koskaan perääntynyt syömishaasteista, ja tosiaankin hän ahmii myöhemmin shirakoa (kalan spermapusseja) Torimatsu-nimisessä izakayassa Nisekossa.
Bourdain kuvailee Nisekoa ”lumiseksi unelmaksi”, ja Niseko tuo tietenkin mukanaan hiihtämisen. Se tuo mukanaan myös käsintehtyjä tattarinuudeleita Rakuichi Soba -ravintolassa.
Shiraoissa Bourdain vierailee Ainu-museossa ja syö ohaw’ta, perinteistä Ainu-suolaista keittoa, sekä lohijerkkiä. Noboribetsussa Bourdain syö robatayakia (japanilaista nuotioruokaa) Takinoya Ryokanissa. Jakso päättyy, kun hän siemailee sakea onsenissa (kuuma lähdekylpy).
Tästä jaksosta poistetussa kohtauksessa Bourdain tutustuu yhteen Japanin ehdottomasti parhaista fuusioruoista, nimittäin: keittocurryyn. Uuden vuosituhannen aikana keittocurry-ilmiö on levinnyt Sapporosta muualle Japaniin. Paikalla, jossa Bourdain syö keittocurrya, Okushiba Shotenilla, on pari toimipistettä Tokion Hachiojissa.
Bourdain kattaa Tokion – lempikaupunkinsa – kahdesti
Bourdain aloittaa ensimmäisen No Reservations -ohjelman kiertueensa Japanin pääkaupungissa Sarashina-Horii -ravintolassa, joka juhlii tänä vuonna 230-vuotisjuhlavuottaan soban valmistuksen parissa. Shibuyassa hän siemailee hienoa ”Claudia”-cocktailia Bar Ishinohanassa. Kuuluisa taistelulaji- ja konserttiareena Nippon Budokan on paikka, jossa hän kokeilee bambukendomiekan käyttöä.
Iron Chef Masaharu Morimoto esiintyy tässä jaksossa ravintola Morimoto XEXissä. Hän tarjoilee Bourdainille kolmen ruokalajin merikala-aterian, johon kuuluu ”Kentuckyssä paistettu merikala”. Toriki on Shinagawassa sijaitseva yakitori-ravintola, joka tunnetaan tatakistaan (puoliksi kypsennettyä, puoliksi raakaa kanaa), ja siellä Bourdain syö sähkögrillin vartaattomasti tuoretta kanaa.
Tokion asemalta Bourdain matkustaa shinkansen-junalla Kiotoon, jossa hän opettelee ikebanaa (japanilaista kukkien asettelun taidetta) Rokkakudon temppelissä. Myöhemmin hän ja Morimoto syövät kaiseki ryourin (perinteinen monilajinen japanilainen illallinen) ja pelaavat juomaleikkejä geishojen kanssa Hiiragiya Ryokanissa.
Jakso päättyy takaisin Shibuyaan, ja Bourdain puhuu japanilaisen kulttuurin yksityiskohtiin painottuvasta kauneudesta Bar Pianossa Nonbei Yokocholla (Drunkards Alley). Tästä jaksosta poistetussa kohtauksessa Bourdain istuu Michelinin kolmen tähden sushiravintola Sukiyabashi Jiron tiskillä.
Bourdainin Parts Unknown -jaksossa Tokiosta hän vierailee Shinjukussa monissa paikoissa, jotka ovat varmasti monien turistien muistilistalla. Siellä on Park Hyatt Tokyo -hotelli, Robot-ravintola, Kabukichon punaisen valon kaupunginosa ja Golden Gain dive-baarikujat (jossa Bourdain juo Bar Albatrossissa).
Yksi mielenkiintoisimmista ihmisistä, joihin Bourdain törmää matkoillaan täällä Japanissa, on Naomichi Yasuda, sushi-kokki, jonka juuret ovat karatessa ja joka perusti New Yorkissa suositun huippuravintolan. Jaksossa nähdään, kuinka Yasuda hakee aamulla tuoretta kalaa entisiltä Tsukijin kalamarkkinoilta ja tarjoilee sitä sitten Bourdainille Sushi Bar Yasudassa.
Bourdain lähtee myös ”etsimään kaupungin synkkää, äärimmäistä ja omituisen fetisististä alapuolta”. Tämä tarkoittaa hengailua Merging Moon -nimisen metalliyhtyeen kanssa, tapaamista Toshio Maedan – ”lonkeromestariksi” kutsutun pornografisen mangataiteilijan – kanssa ja ruokailua dominatrixin ja shibarin (japanilaisen köysisidonnan) harjoittajan kanssa Daitoryossa Uenon vilkkaalla markkinakadulla Ameyokossa.
Bourdain lisää tappeluita ruokaan Okinawalla
Sen vuoksi, että Okinawa on karaten alkulähde, suuri osa Bourdainin Parts Unknown -jaksosta Okinawalla on omistettu karatelle ja muille taistelumuodoille. Jakson alussa Bourdain osallistuu joihinkin togyu-otteluihin (okinawalainen härkäsumo-ottelu) ja liittyy Ishikawa Domen katsojien joukkoon, jotka istuvat ja katsovat, kuinka kunkin ottelun sonnit lyövät sarvet yhteen, kunnes toinen eläimistä perääntyy. Myöhemmin hän tarkkailee karate-dojon oppilaita, jotka kovettavat rystyset ja varpaat.
Lyhyt sparraussessio dojon legendaarisen mestarin, Tetsuhiro Hokaman, kanssa antaa elävän demonstraation avokätisestä kyusho-karatetekniikasta, jossa ihmiskehon painalluspisteitä voidaan käyttää kookkaampienkin vastustajien kaatamiseen. Jakson loppupuolella Bourdain lähtee lautalla Kume-saarelle, jossa hän tarkkailee ja osallistuu tegumiin, okinawalaiseen painityyliin, jossa kädet kietoutuvat vastustajan vyöhön ja tavoitteena on painaa vastustaja selälleen hiekkaan.
Tämän jakson ruokailun kohokohtia ovat iso kulho okinawalaista sobaa (sikamaha- tai kylkiluidenuudelikeittoa) Nishmachi Sobassa ja iso kasa taco-riisiä alkuperäisessä taco-riisiravintolassa, King Tacosissa, Kunigamin kaupunginosassa.
Nahassa Bourdain maistelee monenlaisia ruokia, kuten tofuyoa (fermentoitua papujuustoa) Urizenissa, meriviinirypäleitä Makishin julkisilla markkinoilla ja – henkilökohtainen suosikkini – yagi sashimia (raakaa vuohenlihaa) Dojo Barissa. Dojo Barissa hän juo myös habushua (okinawalaista käärmesakea) purkista, jonka sisällä on säilötty habu-käärme.
Kokeiltuaan kaikkia näitä eksoottisia ruokia Bourdain tunnustaa yhä vannoutunutta rakkauttaan japanilaiseen lähikauppaketju Lawsoniin. ”Mikä tässä paikassa oikein on”, hän kysyy kameralle, ”joka on saanut lonkeronsa niin syvälle sydämeeni ja sieluuni”. Perimmäinen syyllinen nautinto Lawsonissa on sen munasalaattivoileivät, joita hän kutsuu ”rakkauden tyynyiksi.”
Juuri tuollainen huumori on auttanut tekemään Anthony Bourdainista niin rakastetun hahmon ulkosuomalaisten ja matkailijoiden keskuudessa ympäri maailmaa. Vaikka hänen loppunsa oli traaginen, hän jättää jälkeensä perinnön seikkailullisista matkoista, ja häntä tullaan kaipaamaan.