Japanilainen onomatopoeia: 84 ääntä ilmaista itseäsi japaniksi

Tänään tunnen itseni melko わくくわく (wakuwaku: ”innoissaan”)! Oletko sinä うずうず (uzuzu: ”kutkuttavan innokas aloittamaan”)?

Koska tänään opettelemme onomatopoeiaa!

Saatat ajatella, että miksi minun pitää opetella onomatopoeiaa? Ehkä ajattelet amerikkalaista onomatopoeiaa, jota tuntuu olevan vain sarjakuvissa (”bang” ja ”kaboom”) ja lastenkirjoissa (”woof woof” ja ”meow meow”). Mutta japanilaiset onomatopoeettiset ilmaisut ovat niin yleisiä! Teet kielitaidollesi karhunpalveluksen, jos et opettele edes perusasioita. Kuulet niitä joka päivä!

Plus, voit parantaa japanin kielen keskustelutaitojasi ilmaisemalla itseäsi japanilaisilla onomatopoeioilla.

Tässä on nopea ”Japanilainen onomatopoeia” -video, jonka tein, jotta pääset alkuun:

Japanilaisia äänitehosteita käytetään jokapäiväisessä puheessa kuvaamaan ääniä, mutta myös tunteita. Monet ihmiset ajattelevat, että japani on epämääräistä, ja jossain määrin se onkin – kunnes pääset käsiksi onomatopoeiaan. Tuhansien onomatopoeioiden avulla japanilaiset tunteet ja todellinen merkitys ilmaistaan ainutlaatuisesti äänitehosteiden avulla.

Tunnetko nyt いそいそ (isoiso: ”innostunut”)? Mennään oppimaan!

Mitä on onomatopoeia?

Onomatopoeiaa ovat kaikki sanat, ilmaisut tai fraasit, joilla pyritään jäljittelemään tai jäljittelemään ääntä tai tunnetta. Kuten edellä mainitsin, käytämme näitä sanoja englanniksi ilmaisemaan esimerkiksi ääniä ja eläinten ääniä. Näemme niitä usein sarjakuvissa ja lastenkirjoissa tai jopa ääntelemme niitä leikkiessämme lastemme kanssa. Tällaisia ääniä ovat esimerkiksi ”moo moo” lehmälle tai ”vroom vroom” autolle.

Japanin kieli vie tämän kuitenkin aivan uudelle tasolle. Japanin kielessä onomatopoeilla on paljon vivahteita, joilla ilmaistaan eläinten, luonnon ja elottomien esineiden ääniä sekä tunteita ja liikettä. Viisi japanilaisen onomatopoeian tyyppiä ovat:

• Giongo: Elottomien asioiden, kuten autojen tai tuulen, tuottamat äänet.
• Gitaigo: Äänet, jotka kuvaavat olotiloja, kuten hikistä tahmeaa oloa tai kosteaa säätä.
• Giseigo: Elävistä olennoista, kuten eläimistä ja ihmisistä, peräisin olevat äänet.
• Giyougo: Äänet, jotka ilmaisevat kuvailevia liikkeitä, joita normaalisti ajattelemme englannissa verbeiksi. Ilmaisuja kuten syvään uneen vaipuminen tai käveleminen ilman tarkoitusta.
• Gijougo: Kuvaavat tunteita, kuten selkärankaa pitkin kulkeva värinä, kun tulee aavemainen olo.

Yksinkertaistaen voisi ajatella vain kahta muotoa. Giongo ja Gitaigo – sanat, jotka ilmaisevat ääniä, versus sanat, jotka ilmaisevat tunteita/olosuhteita.

Aloittaminen japanilaisen onomatopoeian parissa

Ensimmäinen kysymyksesi saattaa olla: ”Miten kirjoitan onomatopoeiaa japaniksi?”

Säännöt ovat melko väljät tämän suhteen. Mutta yleisesti ottaen sanat, jotka kopioivat ääniä, kirjoitetaan katakanalla (siis suurin osa Giongosta), ja sanat, jotka ilmaisevat tunteita/olosuhteita, kirjoitetaan hiraganalla (suurin osa Gitaigosta jne.).

Joskus se riippuu myös äänen tyypistä. Katakananat ovat kaikki ulkoasultaan hyvin kovia ja neliömäisiä, kun taas Hiragana on pyöristetty ja pehmeä. Joten siinä mielessä joskus sanan äänne liittyy kanatyyppiin – Hiraganaa käytetään pehmeämpiin äänteisiin ja Katakanaa kovempiin.

Mutta, kuten sanoin, se on sekalaista, miten ne kirjoitetaan. Hyvä puoli on se, että näin ollen sinun ei tarvitse huolehtia niin paljon siitä, että kirjoitat ne oikein! Ja jos tarvitset apua Kana-oppimisen aloittamiseen, tutustu tähän oppaaseen Hiragana vs. Katakana.

Toinen asia, joka sinun tulisi tietää, on se, että japanilaisilla onomatopoeettisilla ilmauksilla on kolme kieliopillista päämuotoa:

• Kaksoismuoto: わくわく (wakuwaku, innostunut), ぺらぺら (perapera, sujuvasti puhuva). Tämä muoto ilmaisee äänen tai tunteen jatkuvaa tilaa, kuten sitä, että puhut sujuvasti koko keskustelun ajan tai että tunnet olosi innostuneeksi jonkin aikaa. Kun se on kaksinkertaistettu ja vokaali on pidennetty, se tarkoittaa, että ääni venyy, kuten グーグー (gu- gu-, kuorsaaminen).
• と-muoto: はっと (hatto, haukkua), ぞっと (zotto, kylmiä väreitä pitkin selkärankaa). Tämä muoto ilmaisee ääntä, joka on lyhyt, nopea ja katkaistu. Kuten se, että henkäys tulee nopeasti ulos tai selkärangan värinä kestää vain sekunnin.
• り-muoto: のそり (nosori, kävellä laiskasti), しょんぼり (shonbori, surullinen, masentunut). り-muotoa käytetään, kun ääni tai toiminta on hidasta ja pitkää. Se on と-muodon vastakohta, kuten se, miten kävelet hitaasti tai tunnet itsesi masentuneeksi jonkin aikaa.

Joidenkin sanojen pääte on ん (tai ン katakanassa), jota käytetään ilmaisemaan kaikua tai pituutta ääneen, kuten ゴンゴン (gongon, pamaus).

Kielioppi ja vinkkejä japanilaisen onomatopoeian oppimisessa

Miten japanilaisia onomatopoeioita käytetään lauseissa?

Kun ne yhdistetään と:n kanssa ennen verbiä, niistä tulee adverbi. Esimerkiksi:

突然、風がビュンビュンと吹き始めた。(Totsuzen, kaze ga byunbyun to fuki hajimeta)
”Yhtäkkiä yläpuolella alkoi pauhata tuuli.”

Voidaan käyttää myös lainaamaan jotakuta, joka pitää tuollaista ääntä, kuten naurua:

テレビを見ている間、旦那さはゲラゲラと笑いました。(Terebi wo mite iru aida, dannasan wa geragera to waraimashita) ”Katsellessani televisiota mieheni nauroi kovaa.”

Joskus onomatopoeet käyttävät に:tä (ni) ennen verbiä, varsinkin kun kuvaavat tilaa tai olotilaa. Se tekee verbistä kuvaavamman, kuten:

母はカンカンに怒りました。(Haha wa kankan ni okorimashita.) ”Äitini oli raivoissaan.”

怒る (okoru) tarkoittaa ”olla vihainen”, mutta kun lisäät siihen カンカン (kankan), siitä tulee ”olla raivoissaan.”

Voit myös muuttaa onomatopoeettisen sanan verbiksi käyttämällä やる (yaru) tai する (suru), jotka molemmat tarkoittavat ”tehdä” tai ”olla tilassa”.”

明日はとても難しいテストがあるので、ドキドキする。(Ashita wa totemo muzukashii tesuto ga aru node, dokidoki suru.) ”Minulla on huomenna iso koe, joten olen hermostunut.”

Ja kuten muissakin kieliopillisissa rakenteissa, joissa adjektiivit tai substantiivit muokkaavat substantiiveja, voit käyttää の:tä kuvaamaan substantiivia:

今日はむしむしの日ね。(Kyou wa mushimushi no hi ne.) ”Tänään on kostea sää, vai?”

Viimeinen vinkki, jonka annan sinulle ennen kuin pääsemme japanilaisen onomatopoeia-listan pariin? On olemassa muutamia pieniä huijauksia, jotka auttavat sinua ymmärtämään tuntemattomia onomatopoieoita.

Esimerkiksi sanoja, joissa on kaksi pientä merkkiä nimeltä dakuten tai pieni ympyrä nimeltä handakuten, pidetään japanin kielessä kovempina sanoina. Itse asiassa minulle kerrottiin, että niitä pidetään maskuliinisempina, koska ne kuulostavat ankarilta ja vähemmän naisellisilta. Jos sanassa on siis dakuten tai handakuten, voit olettaa, että ne ovat kovaäänisiä ja äänekkäitä ääniä.

Vertaa tästä esimerkkinä sitä, miten ”nauraa” sanotaan japaniksi: クスクス (kusukusu, kikattaa, nauraa) vs. ゲラゲラ (geragera, nauraa äänekkäästi, guffaw).

Aloitetaan nyt japanilaisen onomatopoeian parissa!

Japanilaista onomatopoeiaa eläinten äänitehosteisiin (Giseigo)

Opetellaan siistejä eläinten äänitehosteita – kuten miten sanotaan karjua japaniksi! (Se on ガオー, gao-)

• ワンワン (wanwan):
• ニャーニャー (nyanya):
• モーモー (mo-mo-): Moo-moo (lehmä)
• ヒヒーン (hi-hin):
• ブーブー (bu-bu-): Oink-oink (sika)
• コケコッコー (kokekokko-): ケロケロ (kerokero):
• ウキウキウキ (ukiuki):
• ブーン (bu-n): Buzz-buzz (mehiläiset tai lentävät hyönteiset)
• コンコン (konkon): The sound a fox makes (koska – Mitä kettu sanoo?)

Japanilainen onomatopoeia ihmisten äänitehosteille (Giseigo)

Millaisia äänitehosteita ihmiset tekevät? Kaikenlaisia! Opi luovia tapoja ilmaista tekoja, kuten miten sanoa ”itkeä” japaniksi. (Kokeile ギャアギャア, gyaagyaa, ”valittaa tai itkeä kovaa”, tai シクシク, shikushiku, ”vinkua tai itkeä hiljaa”).

• コホンコホン (kohon kohon): Kevyt yskä
• ぐうぐう (guu guu): Kovaääninen kuorsaus
• クシュ (kushu): Aivastelu
• ワイワイ (wai wai): Lapset leikkivät tai ryhmä ihmisiä puhuu äänekkäästi
• コソコソ (kosokoso): Salainen kuiskailu
• キャー (kya-): Huutaminen
• ズルズル (zuru zuru): Slurping loudly
• ニコニコ (niko niko):
• ジロジロ (jiro jiro):
• ガブガブ (gabu gabu): To guzzle a drink

Japanilainen onomatopoeia elottomille äänitehosteille (Giongo)

Valmis oppimaan äänitehosteet, joita näet mangassa, kuten miten sanoa ”bang” japaniksi? (バンバン, ban ban)

• パラパラ (para para): Valo, hajasade tai kirjan sivujen selaaminen.
• リンリン (rin rin): Soittoääni, kuten polkupyörän kellon soittoääni.
• コンコン (kon kon): Koputus
• ゴロゴロ (goro goro): Ukkosen jyrinä tai suurten esineiden kovaääninen vieriminen
• ザーザー (za- za-): Rankkasade
• ゴボゴボ (gobo gobo): ガタンガトン (gatan gaton):
• ガシャン (gashan): Crash
• カタカタ (kata kata):
• サワサワ (sawa sawa): Rustling

Japanilaista onomatopoeiaa tiloille tai olosuhteille (Gitaigo)

Miten kuvaat jonkin tunteen tai tilan, jossa olet, kuten hikoilu (カラカラ, kara kara)? Entä miten sanoa pörröinen japaniksi? (フワフワ, fuwafuwa – se on myös karvainen tai fleece.)

• キラキラ (kirakira):
• グルグル (guru guru): Huima
• ぺとぺと (peto peto):
• びっしょり (bisshori):
• ピカピカ (pika pika): Kiiltää
• ムシムシ (mushi mushi): Kostea, epämiellyttävän kuuma/tikkinen sää
• ピリピリ (piri piri): べとべと (beto beto): Mausteinen, kuuma tunne
• べとべと (beto beto):
• ダラダラ (dara dara): Laiska
• ほかほか (hoka hoka): Höyryävä, lämmin ruoka

Japanilaista onomatopoieaa tunteille ja tuntemuksille (Gijougo)

Tunnetko olosi ドキドドキ (dokidoki, sydämen kiihtyminen jännityksestä tai hermostuneisuudesta)? Vai ウキウキ (ukiuki, ”iloinen”)? Ilmaise sisäisiä tunteitasi värikkäämmin!

• むかむか (muka muka): (ira ira): pahoinvoiva
• いらいいら (ira ira): Ärtynyt
• びっくり (bikkuri): Järkyttynyt, yllättynyt
• のろのろ (noro noro):
• ぼろぼろ (boro boro): Tuntea itsensä henkisesti uupuneeksi
• ぞっと (zotto):
• むすっ (musu-t): Poutaantuminen
• るんるん (juokse juokse): Hyräilee iloisesti
• やきもき (yakimoki): (mukumuku): Niin huolissaan, ettei voi rauhoittua
• むくむく (mukumuku): Idean keksiminen, inspiraatio iskee

Japanilaista onomatopoeiaa liikkeelle (Giyougo)

Miltä juokseminen kuulostaa japaniksi? (だだだだだだだ, dadadadada）Kuvaillaan liikkeitä!

• グルグル (guru guru):
• ゆっくり (yukkuri): コロコロ (koro koro):
• ウロウロ (uro uro):
• スタスタ (suta suta): Reipas kävely
• こてっ (kote-t): Nukahtaa uneen
• カバっ (kaba-t): Herääminen heräämällä
• ガチガチ (gachi gachi):
• しばしば (shiba shiba): (kaba kaba): Vilkkuu nopeasti
• カバカバ (kaba kaba): Ruoan nopea ahmiminen

Ilmaise itseäsi aivan uudella tasolla – ja ole myös hauskempi!

Vaikka japanilaisen onomatopoeian opettelu voi tuntua hieman siltä kuin opettelisit kokonaisen erillisen kielen, se voi tuoda paljon väriä puheeseesi!

Ja sanat itsessäänkin ovat hauskoja, söpöjä japaninkielisiä sanoja käytettäväksi. Ei enää tylsiä ”水を飲みした”-lauseita. (mizu wo nomimasu – ”Join vettä”). Nyt voit sanoa ”水をガブガブ飲みました”. (mizu wo gabu gabu nomimashita – ”I guzzled water”)!

Mitä jos harjoittelisit japanin kielen vaihtokumppanisi kanssa?

Mit ovat suosikkisi onomatopoieista? Jäikö sinun suosikkisi pois tältä listalta? Kerro meille kommenteissa! Mutta ennen kaikkea, pidä hauskaa japanilaisten äänitehosteiden kanssa!