Hyveellinen nainen

D. L. Moodystä Henry Drummond kirjoitti: ”Jos kysyisit Mr. Moodya, mikä hänen henkilökohtaisen uskonsa lisäksi oli hänen menestyksensä, onnensa ja hyödyllisyytensä salaisuus, hän varmasti vastaisi: ’Rouva Moody’.”

Sananlaskut 31:10-31 kuvaa ’hyveellistä naista’. Ensin jakeessa 10 on kysely ja sitten jakeissa 11-31 hänen kuvauksensa.”

Ensin kysely: ”Kuka voi löytää hyveellisen vaimon? Sillä hänen arvonsa on paljon rubiineja korkeampi” (jae 10, NKJV). ’Hyveellinen’ tarkoittaa ”jaloa, kyvykästä vaimoa; naista, jolla on voimaa, moraalista hyvyyttä ja päättäväisyyttä”. Sama lause löytyy Sananlaskujen 12:4:stä, ja se on käännetty: ”Erinomainen vaimo on miehensä kruunu”. Tällaisen naisen arvo on ”paljon rubiineja korkeampi”, mikä tarkoittaa ’arvokkaampi kuin jalokivet ja kalliit helmet’. Septuaginta sanoo: ”Sellainen on arvokkaampi kuin jalokivet.”

”Kaikki muut tavarat on annettu onnen kädestä;

vaimo on taivaan erityinen lahja.”

Toiseksi, hyveellistä naista kuvataan seitsemällä tavalla:

Hänen aviomiehensä (jakeet 11, 12, 23).

Ensiksi, hän on luotettava. ”Hänen miehensä sydän luottaa häneen turvallisesti” (jae 11). Hänen miehensä voi lähteä jokapäiväiseen työhönsä luottaen täysin siihen, että hän käyttäytyy kunniallisesti.

Toiseksi, hän on avustava, ”niin että hänellä ei ole puutetta voitosta” (v. 11). Hän ei tuhlaa sitä, mitä he ovat yhdessä rakentaneet, vaan parantaa ja lisää sitä.

Kolmanneksi, hän on hyvä. ”Hän tekee hänelle hyvää eikä pahaa koko elämänsä ajan” (jae 12). Hänen rakkautensa ei vähene eikä muutu hyvinä ja huonoina aikoina; se on ikuista. Hän tekee hänelle hyvää, ei vain hänen elämänsä kaikki päivät, vaan myös oman elämänsä päivät. Jos hän jää eloon, hän tekee edelleen hyvää miehelleen huolehtimalla tämän lapsista, omaisuudesta ja hyvästä maineesta sekä kaikista niistä huolenaiheista, jotka mies jätti jälkeensä.

Neljänneksi hän lisää miehensä mainetta. ”Hänen miehensä tunnetaan porteissa, kun hän istuu maan vanhimpien joukossa” (jae 23). Sanonta: ”Jokaisen menestyvän miehen takana on hyvä nainen” on edelleen hyvin totta. Nainen antaa miehelleen mahdollisuuden olla korkein ja paras itsensä, ei häipymällä taka-alalle, vaan tukemalla ja rakastamalla häntä. G. Campbell Morganilla oli neljä poikaa, ja heistä kaikista tuli pappeja. Eräässä sukukokouksessa eräs ystävä kysyi yhdeltä pojista: ”Kuka Morgan on suurin saarnaaja?”. Poika katsoi isäänsä ja vastasi heti: ”Äiti!”

Hänen kotinsa (jakeet 13, 15, 17-19, 27).

• Ensin hän soveltaa itseään olemalla ahkera, miellyttävä ja iloinen (jakeet 13, 19). ”Hän etsii villaa ja pellavaa ja tekee mielellään töitä käsillään” (vrt. 13). Kehrääminen kangaspuilla oli muinaisina aikoina naisten tärkein ammatti. Villaa käytettiin vaatteisiin ja pellavaa erilaisiin kotikäyttöön. Hän tekee tätä ”mielellään … käsillään”, tai ’mielellään käsillään, ahkerasti työtä tehden ja siitä nauttien’. Oikeastaan tässä lukee: ”Hän työskentelee neuvokkaasti ja mielellään käsillään”. Soveltaessaan itseään hän säilyttää naisellisuutensa. ”Hän ojentaa kätensä kehräämöön, ja hänen kätensä pitelee kehräämöä” (jae 19). Näitä välineitä eli työkaluja käytettiin usein naiseuden ja naisellisuuden symboleina, kun taas jousi ja nuoli symboloivat miehen voimaa. Tämä jae voidaan tulkita näin: ”Hän on aidosti naisellinen, tai kovasta työstä ja perheeseen liittyvistä sitoumuksista huolimatta hän ei koskaan menetä naisellista viehätystään.”
• Toiseksi, hän on ahkera. ”Hänkin nousee ylös, kun on vielä yö” (jae 15). Itämaisissa taloissa pidettiin aina pientä lamppua palamassa. Huolellinen kotiäiti nousi keskiyöllä täyttämään öljyä, ja ennen aamunkoittoa hän oli hereillä ja liikkeellä. Tämä kertoo siitä, että hän huolehtii ahkerasti perheestään.
• Kolmanneksi hän huolehtii terveydestään: ”Hän vyöttää itsensä voimalla ja vahvistaa kätensä” (jae 17). Tämä lause ilmaisee metaforisesti sitä, miten hän valvoo fyysistä hyvinvointiaan, jotta hän säilyttää voimansa ja tarmonsa.
• Neljänneksi, hän on harkitseva. ”Hänen lamppunsa ei sammu yöllä” (v. 18). Muinaisajan öljylamput paloivat koko yön. Tarkoitus on, että hänellä on runsaasti öljyä. Hän on varovainen täyttämään aikansa eikä tuhlaa elämäänsä.”
• Viidenneksi, hän on aktiivinen. Hän ”ei syö joutilaisuuden leipää” (jae 27). Hän kieltäytyy istumasta paikallaan ja tekemättä mitään. Tunnistaen omat lahjansa ja kykynsä hän antaa panoksensa sukupolvelleen.

Hänen hallintansa (jakeet 14-16, 18, 21-22, 24, 25, 27).

• Ensiksi, hän on viisas ostosten tekijä. ”Hän on kuin kauppalaivat, hän tuo ruokansa kaukaa” (jae 14). Septuaginta sanoo: ”Hän on kuin kauppalaiva, joka käy kauppaa kaukaa, ja hän itse kerää elantonsa”. Tämä viittaa siihen, että hän etsii parhaat ostokset.”
• Toiseksi, hän on hyvä johtaja. Hän ”hankkii ruokaa kotitaloudelleen ja osan palvelijattarelleen. . . . Hän valvoo taloutensa teitä” (jakeet 15, 27). Sana ”osa” tarkoittaa ”työnjakoa” tai ”annettua päivittäistä tehtävää”. Hän suunnittelee ja ohjaa huolellisesti palvelijatyttöjen päivittäiset tehtävät ja velvollisuudet.
• Kolmanneksi, hän on hyvä sijoittaja. ”Hän harkitsee peltoa ja ostaa sen; voitoillaan hän istuttaa viinitarhan … . Hän huomaa, että hänen kauppatavaransa on hyvä . . . . Hän valmistaa pellavavaatteita ja myy niitä, ja hän varustaa kauppiaita liiveillä” (jakeet 16, 18, 24). Ostamalla, myymällä ja sijoittamalla hän osoittaa hyvää taloudellista järkeä.
• Neljänneksi hän on tietoinen ulkonäöstään ja lastensa ulkonäöstä (jakeet 21-22). Hänen lapsensa on ”puettu tulipunaisiin vaatteisiin”, mikä tarkoittaa ’hyvää vaatetusta’ (vrt. 21). Hänen oma vaatetuksensa on houkutteleva, mutta vaatimaton. ’Gobeliini’, ’hieno pellava’ ja ’purppura’ ilmaisevat kaikki sitä, että hän pukeutuu hyvin (v. 22).
• Viidenneksi, hän on optimistinen suunnittelija. ”Hän iloitsee tulevina aikoina” (jae 25). Suunnitelmallisuutensa ja valmistautumisensa vuoksi hän katsoo tulevaisuuteen luottavaisesti, ei huolestuneena.

Hänen myötätuntonsa.

”Hän ojentaa kätensä köyhille, kyllä, hän ojentaa kätensä hädänalaisille” (jakeessa 20). Samalla kun hän huolehtii omistaan epäitsekkäällä rakkaudella, hän myös ojentaa myötätuntoisesti kätensä apua tarvitseville.

Hänen puheensa.

”Hän avaa suunsa viisaasti, ja hänen kielellään on ystävällisyyden laki” (v. 26). Hän ohjaa perhettään viisauden sanoilla. Hänen kielensä lähimmäisilleen on säädelty rakkaudella. Jotkut lukevat tämän: ”Hänen kielessään on armon eli laupeuden laki.”

Hänen kielellään on ystävällisyyden laki.”

Hänen kauneutensa.

”Viehätysvoima on petollinen ja kauneus katoavainen, mutta nainen, joka pelkää Herraa, häntä ylistetään” (jae 30). Ulkoinen kauneus on väliaikaista, pinnallista ja petollista. Tietäen tämän hän kehittää hengellistä kauneuttaan, joka on pysyvää, syvää, tyydyttävää ja kunnian arvoista.

Hänen kruununsa.

Ensiksi hänellä on moraalista voimaa ja rohkeutta. ”Voima ja kunnia ovat hänen vaatteensa” (jae 25). Toiseksi, hän saa kunnioitusta. ”Hänen lapsensa nousevat ja kutsuvat häntä siunatuksi; myös hänen miehensä, ja hän ylistää häntä” (v. 28). Kolmanneksi hänet korotetaan. ”Monet tyttäret ovat tehneet hyvää työtä, mutta sinä ylität heidät kaikki.” Vrt. (v. 29). Neljänneksi hän saa kiitosta ja kunniaa. Hänen miehensä ja lapsensa kunnioittavat, rakastavat ja kunnioittavat häntä. ”Antakaa hänelle hänen käsiensä hedelmistä” (jae 31). Yhteiskunta pitää häntä suuressa arvossa. ”Antakaa hänen omien tekojensa ylistää häntä porteissa” (jae 31).

Marvin Tate sanoi: ”Naisen todellinen arvo on hänen omistautumisensa Jumalalle. Hänelle tulisi antaa ansaitsemansa ylistys. Hän ei ole isäntä-aviomiehen orja, vaan oma itsenäinen persoona, joka ottaa täysipainoisen ja kunnioitetun paikan kodin ja yhteisön elämässä.”

.