- Abelard ja Heloise rakastivat toisiaan. Heidän rakkaussuhteensa oli kuitenkin paljon muutakin kuin pelkkää lihallista himoa. Se oli myös suhde, joka oli täynnä hyväntekeväisyyttä ja ystävyyttä. Tutustumalla heidän rakkaustarinaansa voimme oppia kaukaisesta maailmasta.
- VALOKUVA:
- KUSTANNUKSET
- BIOGRAFIAT
- VALIKOIMA MUITA TEOKSIA
Abelard ja Heloise rakastivat toisiaan. Heidän rakkaussuhteensa oli kuitenkin paljon muutakin kuin pelkkää lihallista himoa. Se oli myös suhde, joka oli täynnä hyväntekeväisyyttä ja ystävyyttä. Tutustumalla heidän rakkaustarinaansa voimme oppia kaukaisesta maailmasta.
Vuonna 1115 Abelard tapasi Heloisen, joka asui setänsä Fulbertin luona Îls de Citén alueella. Tässä vaiheessa hän oli todennäköisesti parikymppinen, ja Abelard päätti viettiä hänet ja tarjoutui setänsä opettajaksi. Tässä vaiheessa hänet tunnettiin loistavana oppineena ja hän hallitsi hyvin latinaa, kreikkaa ja hepreaa. Abelabard puolestaan oli 37-vuotias ja parhaassa iässään filosofian ja teologian opettajana. Valitettavasti suhde päättyi raskauteen, ja Abelard siirrätti naisen perheensä kotiin Bretagneen, jossa hän synnytti Astrolabe-nimisen pojan. Avioiduttuaan tämän kanssa salaa hän lähetti Heloisen Argenteuilin luostariin suojellakseen häntä. Pian tämän jälkeen Fulbert järjesti miesjoukon, joka murtautui Abelardin huoneeseen, jossa hänet kastroitiin. Tämän seurauksena Abelard päätti ryhtyä munkiksi ja suostutteli Heloisea astumaan uskonnolliseen elämään. Heidän tarinansa ja se, mitä siitä seurasi, tunnetaan Abelardin omaelämäkerrallisista kirjoituksista, Historia Calamitatum -teoksesta, seitsemästä Abelardin ja Heloisen välisestä kirjeestä sekä neljästä Pietari Kunnianarvoisen ja Heloisen välisestä kirjeestä (Pietari kirjoitti kolme, Heloise yhden). Lisäksi meillä on hallussamme kokoelma ”kadonneita rakkauskirjeitä”, joiden on väitetty olevan fragmentteja laittomasta kirjeenvaihdosta, jota he kävivät talvella 1115-16.
Heillä oli hyvin lihallinen suhde! Siitä ei ole epäilystäkään. Ensinnäkin laittomasta rakastelusta syntyi poika. Abelardin ja Heloisen tarina on kuitenkin myös kertomus siitä, miten – keskiaikaisessa kontekstissa – rakkaus saattoi olla paljon muutakin kuin seksiä (amor). Keskiajan ihmiset tunsivat myös hyväntekeväisyyttä (caritas) ja ystävyyttä (dilectio), ja pariskunnan kirjoitukset ovat täynnä filosofisia ja teologisia pohdiskeluja ja muistoja rakkauselämästä ja tavasta ajatella rakkautta, joka oli aivan erilainen kuin meidän aikanamme.
Tämä on yksi syy siihen, miksi Abelardin ja Heloise’n tekstit ovat edelleen niin hallitsevia mielessämme. Ja miksi ne ovat niin tärkeitä keskiajan historian opetussuunnitelmassa. Abelardin ja Heloisen kirjoitukset sekä heidän – mielestämme – traaginen rakkaustarinansa ovat vain hienoja tekstejä, jotka pitävät oppilaat tarpeeksi kiehtovina, houkuttelevat heidät sukeltamaan eksoottiseen maailmaan, joka on täysin erilainen kuin heidän oma maailmansa.
Primääriteksteistä on olemassa hienoja painoksia sekä johdantoja ja elämäkertoja, joista osa on lueteltu alla
VALOKUVA:
Abelard ja Heloise reliefissä Paraclet’n haudasta. Nyt hautausmaalla, Père Lachaise, Pariisissa. Lähde: Wikipedia
KUSTANNUKSET
Ed. by Michael Clanchy
Penguin Classics 2004
Tämä on käännetyistä teksteistä tehty maamerkkipainos, jonka on päivittänyt Abelardin pääelämäkerran kirjoittanut M. T. Clanchy. Painos Sisältää viimeaikaista tutkimusta ja bibliografisia löytöjä käsittelevän esseen, ehdotuksia jatkolukemiseksi, selittäviä huomautuksia, karttoja ja hakemiston
Toimittanut David Luscombe
Oxfordin yliopistopaino 2013
Tässä Peter Abelardin ja Heloise’n kerättyjen kirjeiden painoksessa esitellään kirjekokoelmasta uusinta uutta. Se tarjoaa vastakkaislehtisen painoksen, jossa on sekä latinankielinen teksti että uusi englanninkielinen käännös sekä runsaat huomautukset. Vaikka joitakin käännöksiä on kyseenalaistettu, se on yleisesti hyväksytty painokseksi, jota tulee käyttää vakavissa tutkimuksissa.
Ed. and transl. by William Levitan
Hacket Publishing, 2007
Älykkäille perustutkinto-opiskelijoille suunnattu painosteksti sisältää tarkat muistiinpanot sekä helppolukuisen käännöksen kaikista tärkeimmistä teksteistä: Historia calamitatumista, seitsemästä kirjeenvaihtoehdosta, Heloisae Problematasta ja rippikirjoituksesta, Pietari Kunnianarvoisen kirjeistä ja kirjeistä, jotka ovat peräisin ja jotka on osoitettu Heloiselle, sekä valinnan lauluista ja runoista.
Ed. by M. McLaughlin, M and B. Wheeler
Palgrave Macmillan 2009
Heloisen ja Abelardin kirjeet jäävät yhdeksi ihmiskunnan sivilisaation suurista, romanttisista ja älyllisistä dokumenteista, samalla kun ne itsessään lienevät traagisten rakastavaisten keräämässä maineessa toiseksi suurimpia Romeon ja Julian jälkeen. Tässä ensimmäistä kertaa Mart Martin McLaughlinin painoksessa on täydellinen kirjeenvaihto kommentteineen. Jotkut tutkijat suosivat opetuksessa tätä käännöstä sen luettavuuden vuoksi.
Ed. and transl.by Constant Mews
Palgrave Macmillan 1999
Vuonna 1974 eräs saksalainen tutkija törmäsi 1400-luvulta peräisin olevaan tekstiin, johon kirjuri oli kirjoittanut otteen joistakin kirjeistä kahden nimettömän rakastavaisen – opettajan ja hänen oppilaansa – välillä. Kirjoitus tunnetaan nimellä Epistolae duorum amantium, ja sen tyyli viittaa 1200-luvulle. Tässä kirjassa Constant Mews tarjoaa 113 kirjeen tekstin ja käännöksen sekä perustelut sille, miksi ne ovat aitoja fragmentteja Abelardin ja Heloisen välisestä, nyt kadonneesta kirjekokoelmasta, joka on kirjoitettu heidän kiihkeän suhteensa huippuvaiheessa. Vaikka monet historioitsijat eivät olekaan vakuuttuneita, Constant Mews esittää hyvät perustelut. Myös merkittävät miespuoliset tutkijat kyseenalaistivat monien vuosien ajan Heloisen kirjeiden aitouden, sillä he eivät halunneet uskoa, että Heloise – tai ylipäätään yksikään keskiaikainen nainen – olisi kyennyt laatimaan näin oppineita ja nokkelia kirjoituksia. Sama epäluulo kohdistui ilmeisesti myös tähän kokoelmaan. Tämä painos tarjoaa erinomaisen tilaisuuden keskustella opiskelijoiden kanssa lähdekritiikkiä, aitoutta jne. koskevista kysymyksistä.
”Letters of Two Lovers” in Context
Uusi käännös ja Barbara Newmanin kommentit
University of Pennsylvania Press 2016
Barbara Newman väittää. että ”Epistolae duorum amantium” todistaa kulttuurista, joka yhdisti latinankielisen pedagogiikan rakkauden jalostamiseen ja ystävyyden kulttiin suhteellisen lyhyen ajanjakson aikana, jolloin naisilla oli aktiivinen rooli tässä maailmassa. Newman esittää uuden käännöksen näistä poikkeuksellisista kirjeistä sekä täydellisen kommentaarin ja kaksi laajaa esseetä, jotka analysoivat niiden kirjallisia ja älyllisiä konteksteja ja kartoittavat tuhoon tuomitun suhteen kulkua. Mukana on myös kaksi muuta kahdestoista vuosisadasta peräisin olevaa rakkauskirjettä, Tegernseen kirjeet ja otteita Regensburgin lauluista. Yhdessä ne muodostavat yhden merkittävimmistä keskiajan tutkijoistamme huikean panoksen tunteiden historian tutkimukseen.
Tekijä: Jan M. Ziolkowski
Sarja: (Medieval Texts in Translation)
Abelardin ja Heloisen välisten henkilökohtaisten kirjeiden lisäksi on säilynyt kymmenkunta muuta kirjettä, jotka ovat ilmeisesti hänen käsialaansa. Tämä käännös tarjoaa kattavan ja oppineen käännöksen näistä teksteistä ja antaa mahdollisuuden tutustua Abelardin ajatteluun paljon pidemmällä aikajaksolla. Se antaa meille myös tilannekuvia kahdestoista vuosisadan suuresta filosofista ja teologista erilaisissa yhteyksissä. Yhdessä ryhmässä hän keskustelee Heloisen ja Parakletuksen nunnien kanssa, toisessa Clairvaux’n Bernardin kanssa ja kolmannessa neljän täysin erilaisen vastaanottajan kanssa neljästä täysin erilaisesta aiheesta. Laajentaen panoraamaamme kahdentoista vuosisadan renessanssista näiden tekstien antama kuva täydentää, mutkistaa ja rikastuttaa Abelardin omaelämäkerrallisia lohdutuskirjeitä ja hänen henkilökohtaisia kirjeitään Heloiseelle.
BIOGRAFIAT
By James Burge
HarperOne, 2004
Tämä elämäkerta nojautuu vahvasti historiallisiin lähteisiin ja Heloisen ja Abelardin kirjeisiin kertoessaan heidän elämästään. Kirjoittaja antaa kuitenkin myös yksityiskohtaisen kuvauksen siitä poliittisesta, yhteiskunnallisesta ja uskonnollisesta ympäristöstä, jossa pariskunnan rakkaussuhde kehittyi. Kuten kaikissa parhaissa elämäkerroissa, kirjoitus on eloisaa ja mukaansatempaavaa. Se on kuitenkin tarkoitettu yleiselle lukijalle, ja sitä tulisi käyttää enemmänkin yleisenä johdantona kuuluisan pariskunnan aikaan ja elämään. Soveltuu erinomaisesti perusopiskelijoille.
By Michael.T. Clanchy
Wiley-Blackwell, 1997
Abelard ei ollut vain ahkera rakastaja ja tunnettu yliopisto-opettaja. Hän oli myös loistava filosofi ja teologi, joka kapinoi hurskastelevaa ja selvästi kapeakatseista älyllistä ilmapiiriä vastaan, jonka sävyn antoivat sellaiset maineikkaat reformaattorit kuin Anselm, Bernard Clairvaux’n ja muut. Tämä on elämäkerta, joka ei tyydy kertomaan vain rakkaustarinaa, vaan kertoo tarinoita Abelardin älyllisistä ponnisteluista sekä harhaoppeista, joiden vuoksi häntä tunnetusti vainottiin inkvisitorisissa menettelyissä. Elämäkerta on tour-de-force, ja jokaisen, joka on vakavasti kiinnostunut pariskunnan elämästä ja ajasta, on syytä aloittaa tästä.
Edited by Bonnie Wheeler
Palgrave Macmillan, 2000
Tämä on esseekokoelma, jossa keskitytään kokonaan Heloisen ja hänen aikalaistensa silmin nähtyyn näkökulmaan suhteesta ja sen laajasta yhteiskunnallisesta ja uskonnollisesta kontekstista. Vielä puuttuu Abelardin kaltainen nykyaikainen kattava elämäkerta. Tämä artikkelikokoelma tarjoaa kuitenkin kattavan ja kiehtovan mahdollisuuden tutkia Heloisea paitsi rakastajana, äitinä ja uskonnollisen yhteisön johtajana. vaan myös hänen älyllisten kykyjensä laajuutta ja sitä kontekstia, jossa hän pyrki saavuttamaan kuuluisan rakastajansa Abelardin kaltaisen osaamistason.
By Guy Lobrichon
Kuka tahansa, joka on yrittänyt ymmärtää Heloisen persoonaa ja ajattelutapaa, huomaa, että hänen ylleen on heitetty varjo. Ensin Abelard ja myöhemmin lukemattomat (miespuoliset) tutkijat, jotka ovat yrittäneet vaientaa hänet väittämällä, ettei hän koskaan kirjoittanut kirjeitä, tai jos hän kirjoitti – myöhemmät kopistajat tai toimittajat kirjoittivat ne uudelleen. Joita ne kiistatta myös olivat. Ja kuitenkin, väittää Guy Lubrichon tässä tyylikkäässä elämäkerrassaan, joka on yksi niistä harvoista, joka asettaa Heloisen draaman keskipisteeseen. Georges Dubyn, Annales-koulukunnan ja myöhemmän ranskalaisen elämäkertatradition perinteessä kirjoitettu teos on yksi paremmista teksteistä, jotka pyrkivät hahmottamaan Heloisen ja Abelardin elämää jäsentävää mentaliteettia tai maailmankatsomusta.
By Constant J. Mews
Sarja: Great Medieval Thinkers
Oxford University Press 2005
Tämän on tarkoitus olla lyhyt ja helposti lähestyttävä johdatus paitsi kahden keskiajan kiistellyimmän persoonallisuuden elämään myös teologiseen ja filosofiseen ajatteluun. Abelard ja Heloise ovat tuttuja nimiä. Constant Mews väittää, että juuri heidän ”tähteytensä” on estänyt sen, että heidät nähtäisiin selkeästi 1200-luvun ajattelun kontekstissa – ja tämän tehtävän hän on asettanut itselleen tässä kirjassa. Hän väittää, että näiden kuuluisien elämien dramaattista intensiteettiä on tarkasteltava laajemmassa kontekstissa, joka liittyy heidän yhteiseen sitoutumiseensa filosofian tutkimukseen.
VALIKOIMA MUITA TEOKSIA
Katuva Abelard: Family, Gender, and Ethics in Peter Abelard’s Carmen ad Astralabium and Planctus
By J. Ruys
Palgrave Macmillan/Springer Verlag 2014
The Repentant Abelard on sekä innovatiivinen tutkimus että englanninkielinen käännös kiistellyn keskiaikaisen filosofin ja logiikkatutkijan Peter Abelardin myöhäisistä runollisista teoksista, jotka hän on kirjoittanut rakastetulle vaimolleen Heloiseelle ja pojalleen Astralabelle. Tämä tutkimus herättää henkiin tämän suuren ajattelijan pitkään unohdetut teokset analyysien ja kattavien muistiinpanojen avulla.
Ed. by Babette S. Hellemans
Sarja: Brill’s Studies in Intellectual History
Brill 2014
Tämä teos, joka perustuu viimeaikaiseen tutkimustietoon ja johon on koottu valikoitujen kansainvälisten tutkijoiden esseet, valaisee uudella tavalla Peter Abelardin (1079-1142), yhden keskiajan monipuolisimman lahjakkuuden omaavan henkilön, kirjallista persoonallisuutta.
Ed. by Jeffrey E. Browe and Kevin Guilfoy
Cambridge University Press 2004
Vaikka Peter Abelard (1079-1142) tunnetaan parhaiten universaaleja koskevista näkemyksistään ja dramaattisesta rakkaussuhteestaan Heloiseen, hän antoi merkittäviä panoksia myös metafysiikan, logiikan, kielifilosofian, mielen ja kognition, filosofisen teologian, etiikan ja kirjallisuuden alalla. Tämän teoksen esseet kartoittavat Abelardin ajattelun koko kirjon tarkastelemalla hänen kokonaissuoritustaan sen älyllisessä ja historiallisessa kontekstissa. Niissä myös jäljitetään Abelardin vaikutus myöhempään ajatteluun ja hänen merkityksensä nykypäivän filosofiselle keskustelulle.
by John Marenbon
Cambridge University Press 1999
Tässä kirjassa esitetään Peter Abelardin (1079-1142) filosofian perusteellinen uudelleenarviointi, joka osoittaa, että Peter Abelard olikin paljon konstruktiivisempi ja laajakantoisempi ajattelija kuin tavallisesti on oletettu. Kirjassa yhdistyvät yksityiskohtainen historiallinen keskustelu, joka perustuu julkaistuihin ja käsikirjoituksiin perustuviin lähteisiin, ja filosofinen analyysi, jonka tavoitteena on tehdä selväksi Abelardin keskeiset argumentit asioiden luonteesta, kielestä ja mielestä sekä moraalista. Vaikka kirja keskittyy näihin filosofisiin kysymyksiin, se sijoittaa ne teologiseen ja laajempaan älylliseen kontekstiinsa.
by John Marenbon
Series: Notre Dame Conway Lectures in Medieval Studies
University of Notre Dame Press 2013
Abelard in Four Dimensions: A Twelfth-Century Philosopher in His Context and Our by John Marenbon, yksi keskiajan filosofian johtavista tutkijoista ja Abelardin ajattelun asiantuntija, on saanut alkunsa arvostettuun Conway Lectures in Medieval Studies -sarjaan kuuluvasta luentosarjasta, ja se tarjoaa uusia tulkintoja Peter Abelardin filosofian keskeisistä osa-alueista ja sen vaikutuksesta. Abelardin neljä ulottuvuutta, joihin otsikko viittaa, ovat menneisyys (Abelardin edeltäjät), nykyisyys (Abelardin teokset kontekstissaan), tulevaisuus (Abelardin ajattelun vaikutus 1600-luvulle asti) ja nykyinen filosofinen kulttuuri, jossa Abelardin teoksista yhä keskustellaan ja hänen argumenteistaan väittelyä käydään.
Peter Godman
Sarja: Cambridge Studies in Medieval Literature
Cambridge University Press 2009
Abelardin, Heloisen ja Arkkipojan omaelämäkerrallisissa ja tunnustuksellisissa kirjoituksissa oli kyse uskonnollisesta aitoudesta, hengellisestä vilpittömyydestä ja niiden vastakohdasta – fictiosta, tekopyhyyden ja salailun, valehtelun ja ironian yhdistelmästä. Sitä, miten ja miksi moraalista identiteettiä voitiin teeskennellä tai väärentää, pidettiin ensiarvoisen tärkeinä kysymyksinä, ja Peter Godman palauttaa ne siihen asemaan, joka niillä oli 12. vuosisadan ajattelussa. Tässä kirjassa tarkastellaan etiikan ja kirjallisuuden välistä suhdetta latinalaisen keskiajan tunnetuimpien kirjailijoiden teoksissa. Yhdistämällä käsitteellisen analyysin ja tarkan huomion tyyliin ja muotoon se tarjoaa merkittävän panoksen keskiaikaisen omantunnon historiaan.
by Thomas Bell
Series: Sarja: Cistercian Studies
Rakkaussuhteestaan ja kirjeenvaihdostaan tunnetut Heloise, Paracletuksen abbedissa, ja Abelard, munkki ja tutkija, ovat vähemmän tunnettuja jatkuvasta luostarisuhteestaan. Abelardin Heloiselle ja hänen nunnilleen lähettämiä ohjauskirjeitä täydensi hänen heille säveltämänsä liturginen musiikki. Tämä tutkimus Abelardista muusikkona ja hengellisenä ohjaajana korostaa liturgisen laulun merkitystä kuuliaisuuden, katumuksen ja nöyryyden hyveiden muodostamisessa sekä korostaa Abelardin retoriikan, runouden ja melodian hallintaa.